Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti Piia Tuominen puhuu TÄYSII 2022 -seminaarissa näkökulmanaan Toivoa toipumiseen.
Mistä toivossa on kyse?
Toivossa on kyse sen hahmottamisesta, että tästä hetkestä käsin ei aina tiedetä miltä tulevaisuus näyttää. Vaikka olotila tai elämäntilanne olisi todella haastava, se mitä on tulossa, voi olla hyvin erilaista.
Miksi toivo on tärkeää?
Toivo on tärkeää, sillä se ylläpitää elämänhalua hankalissakin tilanteissa. Toivo auttaa siinä, ettei luovuta.
Toivo on tärkeää myös sen takia, että omasta kokemusmaailmasta käsin ei hahmota kaikkea mitä maailmassa on meneillään, joten oma näkemys voi olla hyvin rajoittunut. On hyvä pitää mielessä, että tilanteisiin on monia näkökulmia, eikä oma näkökulma ole suinkaan ainoa näkökulma.
Myös ajan kuluminen voi vaikuttaa siihen, miten näkee tässä hetkessä olevan hankalan tilanteen. Tulevaisuudessa se voi näyttää hyvinkin erilaiselta. Toivo on tärkeää siksi, ettei sekoita tämän hetken kokemusta ajatukseen, että hankala tilanne olisi lopullinen.
Miten lisätä toiveikkuutta?
Toiveikkuutta voi lisätä etsimällä ihmisiä, jotka ovat kokeneet samaa ja selvinneet tilanteesta. Samassa tilanteessa olleita voit löytää esimerkiksi kirjoista tai blogeista. Palaan taas siihen, että emme näe kaikkia näkökulmia asiaan. Siksi on tärkeää tiedostaa, kuinka rajoittunut voi olla oma tapa katsella asiaa.
Voiko toivoa olla liikaa?
En usko, että yleisesti ottaen toivoa voisi olla liikaa. Se ei ole kuitenkaan hyvä asia, jos jää vain toivomaan, mikäli omassa elämässä on jotain, johon pitäisi tarttua. Tämä asia voi vaatii muutosta, päätöstä, jonkun asian aloittamista tai lopettamista. Jos tilanteessa jää pelkästään toivomaan, voi toivoa olla liikaa suhteessa omaan toimintaan – tai toimimattomuuteen.
Mikä vaikutus toivolla on ollut elämässäsi?
Toivolla on ollut suuri vaikutus siihen, että olen elossa nyt. Se, etten hankalassa elämäntilanteessa tehnyt lopullisia päätöksiä elämäni suhteen, vaikka välillä siltä tuntuikin.
Katso TÄYSII 2017 -seminaarin tallenteet VELOITUKSETTA! Puhujat: Aira Samulin, Ilkka Koppelomäki, Johannes ”Hatsolo” Hattunen, Jutta & Juha Larm, Nina Rinne, Pasi Rautio, Petri Hiissa, Sanna Kämäräinen, Sanna Wikström, Sonja Kaunismäki, Tomi Kokko & Tony Dunderfelt.
Milloin olet tarvinnut toivoa?
Olen tarvinnut toivoa erityisesti hetkellä, jolloin muiden ihmisten mielestä päätökseni tuntuivat huonoilta, vaikka itsestäni ne tuntuivat oikeilta. Sen, oliko ratkaisu oikea, näki vasta jonkin ajan päästä ja toivo auttoi pääsemään siihen pisteeseen asti.
Tuleeko mieleesi jokin tarina elämästäsi, jossa toivo on näytellyt isoa roolia?
Tekee mieli vastata, että koko elämän ajan, koska se on aiheena niin kaiken läpäisevä. Toivo on niin keskeinen asia siinä, mitä päivittäin ajattelen ja puhun. Mielenterveysasioita voi katsoa voimaannuttavistakin näkökulmista ja tällaiset näkökulmat tuovat toiveikkuutta.
Mitä toivoisit ihmisten muistavan toivosta?
Toivoisin ihmisten muistavan sen, että toivoa on olemassa silloinkin, kun sitä ei näe. Kunpa synkkänäkin hetkenä voisi muistaa, että toivoa on. Tämän muistaminen voisi auttaa kantamaan vaikean hetken yli.
Toivoa toipumiseen – millaista roolia toivo näyttelee toipumisessa?
Toivolla on toipumisessa iso rooli. Jos toivoa ei ole, on helppo luovuttaa ja ajatella, ettei mikään muutu ja loppuelämä on tällaista. Jos toivoa on, muistaa mahdollisuuden olemassaolon ja että voi löytyä asioita, joista on apua.
Millaisia kokemuksia sinulla on Täysii-seminaarista?
Täysii-seminaarissa on laaja ihmisjoukko, joka on saman asian äärellä. Muissa mukana olevissa ihmisissä on jotain samankaltaista ja samaistuttavaa. Tästä johtuen siellä on läsnä tietynlainen yhteydentunne muihin ihmisiin. Tapahtumaan osallistumisen lisäksi olen katsonut Täysii-seminaarin puheita myös tallenteiden kautta.
Erityisen hyvin muistan Petri Hiissan puheen TÄYSII 2016 -seminaarissa. Petri kertoi ostaneensa auton ja näyttäneensä diassa auton vaihdekeppiä. Hän kertoi, miten jo jonkin aikaa autoa käyttäneenä yhtäkkiä havahtui siihen, että autossa olikin kuusi vaihdetta, vaikka oli varma vaihteita olevan viisi. Muistan edelleen Petrin ilmeen!
Meidän oletuksemme jostain asiasta vaikuttaa siihen, mitä näemme – ja jos näemme rajoitetusti, vaikuttaa se tulkintaamme tilanteesta.
Mitä odotat TÄYSII 2022 -seminaarilta ja omalta puheeltasi?
Odotan näkökulmia toivoon. Jotain sellaista, mitä en itse ole vielä tullut ajatelleeksi. Odotan myös, että voin jakaa oman näkökulmani toivoon.
Toivon, että puheeni vaikuttaa kuulijoihin hyvällä tavalla.
Taitonäkökulman avulla moni pulma muuntuu pitkäaikaisesta taakasta väliaikaiseksi vieraaksi
”Nämä sinun ongelmasi ovat niin vakavia, ettei niissä edes terapia auta! Turha hakea terapiaa. Sitä ei sinulle myönnetä!” Nämä sanat Piia Tuomiselle lausui eräs psykiatri reilu vuosikymmen sitten. Piia ei kuitenkaan luovuttanut vaan lopulta löysi keinoja edistää hyvinvointiaan ja selvisi silloisista hankaluuksistaan.
Piia Tuominen on ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti, valmentaja ja entisenä työkyvyttömyyseläkeläisenä myös kokemusasiantuntija. Hänen menneet koettelemukset ovat muuttuneet voimavaroiksi, joista riittää ammennettavaa myös muiden ihmisten avuksi.
TÄYSII 2022 -seminaarin puheessaan Piia kertoo sinulle elämää ja oloa helpottavasta tärkeästä työkalusta, taitonäkökulmasta, jota hyödyntämällä moni elämän pulma muuntuu pitkäaikaisesta taakasta väliaikaiseksi vieraaksi. Ja mikä mahtavinta, taitonäkökulman omaksuminenkin on taito, eli asia, jota voi opetella ja jossa voi kehittyä!
Tutustu TÄYSII 2022 -seminaarin videotallenteisiin tästä linkistä.
Piia Tuomista haastatteli Anni Diaz.
