Jäin tässä yksi päivä miettimään elämääni taaksepäin vähän tarkemmin ja hämmästyin siitä, miten paljon elämäni todella on muuttunut lyhyessä ajassa ja monella eri osa-alueella. Olin toki tiedostanut, että muutosta on tapahtunut myönteiseen suuntaan, mutta listatessani asioita paperille niitä tuli niin paljon, että sitä varten varaamani paperi loppui kesken!
Uusi alku
Nämä suuret muutokset ajoittuvat viimeisten kahden ja puolen vuoden sisään. Yllätyin jälleen, kun tätä kirjoittaessani oivalsin, että muutosjaksoni alkoi samaan aikaan numerologisen ykkösvuoteni kanssa. Ykkösvuosi aloittaa numerologiassa uuden yhdeksän vuoden syklin ja se on ennen kaikkea uuden alku. Toden totta.
Kotiinpaluu
Kaksi ja puoli vuotta sitten tein kotiinpaluun takaisin minulle rakkaiden henkisten asioiden äärelle. Olin pitänyt niistä hommista muutaman vuoden tauon turhauduttuani siihen, että asiat eivät menneetkään toivomaani suuntaan eivätkä varsinkaan riittävällä vauhdilla. Kiukuttelin korkeammille voimille, koska tunsin itseni jotenkin petetyksi tyyliin ”Kyllä tällä henkisen työn ja kärsimyksen määrällä kuuluisi saada jo jotain palkkaakin vaivoistaan!”
Olin kärsimätön ja vihainen, koska haluamaani edistystä ei tapahtunut. Olin hukannut oman suuntani ja minusta tuntui, etten saanut ohjausta yläkerrasta. Se tuntui epäreilulta. Ehkä minua ohjattiinkin pitämään taukoa, mutta en vain silloin ymmärtänyt sitä. Näin jälkeenpäin uskon, että juuri tämä muutaman vuoden tauko teki minulle hyvää ja auttoi kirkastamaan omaa suuntaani ja sisäistä intohimoani.
Mikä on muuttunut?
Työ
2,5 vuotta sitten en todellakaan suunnitellut perustavani yritystä. Oli kyllä ollut pitkäaikainen haaveeni toimia yrittäjänä, mutta minulta puuttui yritysidea. Nyt näen asian pikemminkin niin, että minulta puuttui silloin tarvittava rohkeus ja itseluottamus, josta syystä yritysideakaan ei voinut kirkastua mielessäni. Intuitioni johdatti minut aloittamaan yrittäjyyteen liittyvän koulutuksen ja niin pähkähullulta idealta kuin se silloin vaikuttikin, niin se oli loistopäätös! Tuon koulutuksen myötä rohkeuteni ja itseluottamukseni kasvoi tarvittavalle tasolle ja sieltä se yritysideakin lopulta päähäni pälkähti. Yritysidea on kylläkin muuttunut ja muokkautunut matkan varrella useampaankin otteeseen. Oleellista oli kuitenkin se, että tuli se ensimmäinen yritysidea, jota lähdin viemään eteenpäin. Ilman sitä en olisi lähtenyt liikkeelle ollenkaan enkä siis perustanut yritystäkään.
Numerologisen ykkösvuoteni aikana aloitin peräti kolme (!!!) uutta koulutusta, joista jokaisella oli valtavan suuri merkitys muutokseni alkuunpanijoina. Samana vuonna myös valmistuin puutarhuriksi neljännestä koulutuksesta. Yksi aloittamistani koulutuksista oli mainitsemani käytännönläheinen yrittäjyyteen tähtäävä koulutus ja kaksi muuta liittyivät oman elämän tietoiseen luomiseen. Jos yksikin näistä olisi puuttunut, en uskoisi upean muutokseni olleen mahdollinen, ainakaan tässä mittakaavassa.
Nyt toimin yrittäjänä unelmatyössäni ihmisten auttajana. Se, että saan auttaa ihmisiä eteenpäin omassa henkisessä kasvussaan, antaa minulle syvän merkityksellisyyden ja täyttymyksellisyyden tunteen. Tunnen vahvasti sisimmässäni, että tämä on sitä, mitä minun kuuluukin tehdä. Tätä minä todella haluan tehdä.
On aivan valtavan palkitsevaa nähdä, kun asiakkaani saa oivalluksia, rikkoo omia rajoittavia uskomuksiaan ja laajentaa elinpiiriään. Hänen vapautensa ja liikkuvuutensa elämässä lisääntyy, uusia mahdollisuuksia avautuu. Se upea loiste hänen silmissään, kun hän oivaltaa, että kaikki todellakin on mahdollista!
Hienous tulee varmasti ainakin osaksi siitä valtavasta arvostuksesta, jota tunnen, koska olen itse käynyt saman raskaan polun, kompastellut ja kaatunut kerta toisensa jälkeen, noussut ylös, hoitanut haavojani, voittanut pelkojani ja rikkonut itse luomiani rajoituksia kulkien jatkuvasti kohti lisääntyvää valoa, vapautta, rakkautta ja onnellisuutta. Tiedän kokemuksesta, että se on mahdollista. Tiedän, miten se tehdään ja se on aivan mahtavaa!
”Kyllä. Minä rakastan työtäni.”
Raha
Tämän 2,5 vuoden jakson aikana tulonlähteeni ovat lisääntyneet ja yhteenlasketut tuloni tuplaantuneet. Pääsen jälleen matkustamaan, mikä on ihanaa. Viimeisen vuoden sisään olen käynyt neljä kertaa ulkomailla ja tänä vuonna on vielä ainakin kaksi reissua tulossa. Kotimaan matkoissa olen jo mennyt laskuissa sekaisin.
Aikaisemmin elin täysin yhteiskunnan tukien varassa työttömänä yksinhuoltajana. (Se, miksi olin päätynyt siihen tilanteeseen, on oma tarinansa, josta kerron ehkä joskus toiste.) Lähtötilanteeseen nähden kehitys on ollut valtava. Eikä vähiten henkisestä näkökulmasta. Elettyäni vuosia minimituilla yksinhuoltajana huolehtien viidestä lapsesta jumiuduin olosuhteiden johdosta mieleni luomaan loukkuun, josta en nähnyt ulospääsyä. Ei ollut keinoja eikä voimavaroja. Niukkuudessa sinnittely ja lasten tarpeiden täyttäminen vei voimat totaalisesti. Paukkuja ei vaan riittänyt mihinkään muuhun. Siinä kaikenmaailman aktiivimallit tai muu piiskaus eivät auta. Jos ei pysty, niin ei pysty.
Vaikka olen jo pitkällä, en ole vielä tavoitteessani. Työ jatkuu sekä henkisellä että fyysisellä tasolla. Keinot on jo olemassa. Jos on kysymys, on olemassa myös vastaus tuohon kysymykseen. Annan intuitioni johdattaa löytääkseni juuri ne asiat ja ihmiset, joita sillä hetkellä tarvitsen ja jotka tarvitsevat minua. Tiedän kokemuksesta, että se toimii. Voimani lisääntyvät päivä päivältä ja minulla on yhä enemmän annettavaa muille. Suunta on oikea ja uskon hyvän kehityksen jatkuvan.
Parisuhde
Pari vuotta sitten kohtasin myös miehen, jonka kanssa olen kihloissa ja joka tuntuu juuri oikealta minulle. Tämä kohtaaminen tapahtui vahvasti intuition ohjauksessa ja oli hilkulla, etten järkeilemällä ja alitajuisten uskomusteni ohjaamana estänyt tapaamistamme.
Katso TÄYSII 2017 -seminaarin tallenteet VELOITUKSETTA! Puhujat: Aira Samulin, Ilkka Koppelomäki, Johannes ”Hatsolo” Hattunen, Jutta & Juha Larm, Nina Rinne, Pasi Rautio, Petri Hiissa, Sanna Kämäräinen, Sanna Wikström, Sonja Kaunismäki, Tomi Kokko & Tony Dunderfelt.
Onnellisuus
Onnellisuuteni on lisääntynyt asteikolla 0-10 kuutosesta kahdeksaan, mikä tuntuu aivan ihanalta. Näen elämän kauneuden joka päivä ja nautin suunnattomasti upeasta luonnosta: kukista, vihreydestä, vedestä, sinitaivaasta ja linnunlaulusta. Sininen taivas symboloi minulle ääretöntä vapautta.
”Kauneinta on juuri lehteen puhjennut koivu taivaansineä vasten.”
Onnellisuuteeni vaikuttaa varmasti kaikki tässä kirjoituksessa mainitsemani asiat kokonaisuutena. Suurin muutos kaiken takana on kuitenkin tapahtunut mielessäni. Se, mitä olen oppinut oman elämän tietoisesta luomisesta, on ollut tämän muutosten sarjan laukaiseva tekijä. Ymmärrys siitä, että luon itse oman todellisuuteni joka hetki ajatuksillani, tunteillani, uskomuksillani, sanoillani ja teoillani. Elämäni on omissa käsissäni. Voin luoda siitä sellaista kuin haluan.
”Olen oman elämäni luoja.”
Varmuus oman elämän suunnasta on lisääntynyt, samoin luottamus elämään yleensäkin. Intuition ääni on voimistunut huomattavasti, koska olen kuunnellut sitä ja toiminut sen ohjauksessa. Tämä on kyllä yksi ihan mun lemppareista! Mikä sen upeampaa kuin jättää raskaat ja väsyttävät järkeilyt sikseen ja antaa ylevän ja kohottavan sisäisen äänen johtaa. Tykkään!
Kaiken kaikkiaan elämässäni on vallalla tunne siitä, että palaset loksahtelevat paikoilleen. Asioille löytyy selitys, esim. vaikeista elämänkokemuksista onkin yhtäkkiä hyötyä. Mikään ei olekaan tapahtunut sattumalta.
Ihmisyyteen kuuluu kaikki tunteet
Tiedoksi sinulle, jota on alkanut ärsyttää tämä hehkutus suunnattomasti jo puolivälissä tätä kirjoitusta (ihanaa, että kuitenkin luit tänne asti). Edelleen minullekin tulee epätoivon hetkiä, jolloin epäilen omia valintojani ja pelkään, että en pärjääkään. Että epäonnistun. Tunnen itseni huonoksi ja olen vihainen ja katkera, kun muilla näyttää menevän niin paljon paremmin (ainakin somessa) ja heillä on paljon kivempi elämä muutenkin! Idyllinen ydinperhe, tottelevaiset lapset, hyvinhoidettu omakotitalo, tukka aina hyvin ja kaunis vartalokin vielä nelikymppisenä (epäreilua!). Kyllä, olen edelleen ihminen. Ihmisenä olemiseen kuuluu kaikki tunteet ja se on ihan ok, että niitä tulee. Koska niitä kuitenkin tulee ihan jokaiselle. Myös niille, joiden elämä näyttää meidän silmiin täydelliseltä.
Olen huomannut, että paras tapa suhtautua näihin epätoivon hetkiin ja muihin ikäviin tunteisiin, on antaa niiden vaan tulla ja tuntua. Ne haluaa tulla tunnetuksi. Siitä ne sitten häipyvät sen jälkeen sinne mistä tulivatkin. Niille saa jälkikäteen vähän naurahtaakin huvittuneena. Ei elämä ole niin vakavaa ja mokatakin saa. Kaikki mokailee joskus eikä kukaan ole täydellinen. Kuinka armollinen ajatus tämä onkaan.
Jos huomaan juuttuvani kiinni johonkin tunteeseen pidemmäksi aikaa, ymmärrän sen vaativan vähän enemmän työskentelyä. Jotain on vielä käsittelemättä kyseiseen tunteeseen liittyen. Epäilyyn omasta pärjäämisestä auttaa parhaiten se, kun katson taaksepäin omia onnistumisia ja kehitystä pitkällä aikavälillä. Kun kerran hyvä suuntaus on jatkunut tähänkin asti, niin miksi ihmeessä se yhtäkkiä loppuisi?
”Onhan tää nyt aika jees!”
Katso myös Täysii-seminaarin perustaja Andy Hopin tekemä videohaastattelu Tuuliasta.