Rohkeus antoi minulle kodin.
Minulla on mieheni Jussin kanssa yritys nimeltä Rohkeus ja rakkaus. Olen kirjoittanut elämäni ensimmäisen kirjan. Olen avioliitossa, minulla on kaksi rakasta lasta ja toteutamme unelmiamme yksi toisensa perään. Olemme kiivenneet vuorelle ja nauttineet Japanin hiekkarannoista. Meillä on kiva koti. Asiat ovat siis mallillaan.
Asiat eivät aina ole olleet näin.
Olen ollut joskus työtön, koditon, rakkaudeton ja peloissani. Elämän ympyrä on ollut pieni. Olen halunnut tehdä asioita, mutta ne ovat jääneet tekemättä. Tekemättömyys on kaduttanut minua. Olen katunut, että en laulanut karaokea ystäväni kanssa, en lähtenyt Body Combat ohjaajaksi, en perustanut yritystä ja elin pienemmällä liekillä kuin halusin.
Olen miettinyt liikaa, mitä joku muu ajattelee. Välillä on rohkeaa kysyä lupa asioihin ihan vain itseltään, ilman että pelot muiden reaktioista vaikuttavat päätöksentekoon. Usein voi olla, että joku tykkää siitä mitä teet ja joku ei. Ihmiset innostuvat, jos sinä olet aito ja innoissasi.
Näin jälkikäteen olen suojellut jotain itselleni tärkeää. Jos olisin ollut vahvempi ja ymmärtänyt enemmän rohkeudesta, peloista ja pettymyksiin suhtautumisesta, olisin elänyt täydemmin. Onneksi en ole vielä kuollut.Luin kerran artikkelin, jossa mainittiin, että ihmiset, jotka saavat paljon aikaiseksi ovat rohkeita. He eivät jää miettimään. He toteuttavat. Tajusin, että minulta puuttuu tätä rohkeutta. Elämä lipuu ohi. En ole täysillä oman laivani ruorissa. Tein asioita, mutta minussa oli palo tehdä enemmän, paljon enemmän.
Etsin vastausta kysymykseen, mitä on rohkeus. Luin kirjoja, haastattelin ihmisiä, opiskelin NLP:tä, teatterimenetelmiä, laulua, haastoin itseäni eri tavoin ja laajenin.
Uteliaisuuteni aiheeseen johti minut tekemään rohkeudesta myös YAMK-opinnäytetyöni. Työn nimeksi tuli Rohkea unelmien toteuttaminen ”vain taivas on rajana, jos sä luotat ittees..” Se löytyy Theseuksesta.
Työhöni osallistui eri tavoilla jollain elämän osa-alueella rohkeutta osoittaneita henkilöitä. Omalla nimellään haastattelin Ilkka Koppelomäkeä, Aira Samulinia, Reetta Vanhasta, Arvi Martikaista, Antti Inkistä, Jesse Peuralaa, Lana Lavosta ja Juha-Pekka Hippiä. Kohtaamisissa oppii sellaista, mitä ei opi lukemalla. Synteesi näistä kokemuksista antoi minulle uutta ymmärrystä itsestäni ja rohkeuden olemuksesta. Ymmärrys nosti kykyäni tehdä rohkeita valintoja.
Olen kiitollinen elämässäni kokemista kohtaamisista. Erityisesti niistä, jotka ovat olleet lämpimiä, läsnä ja rakkaudellisia. Muistan ihmisten värähtelyt sielussani ja kehossani. Saan toisilta ihmisiltä energiaa tai he imevät sen pois kuin sieni. Aistin ja koen.
Katseet, keho, läsnäolo ja äänenpainot, niillä on merkitystä. Ne sisältävät rohkaisua, viestejä, tunnetta, että olen ok, kiva ja taitava. Ne voivat sisältää myös viestejä, jotka saavat minut kysymään, toiminko väärin vai olenko tuon mielestä väärä.
Se, miten ympäristösi näkee sinut, vaikuttaa rohkeuden tilaasi. Kun olet turvassa, puhkeat kukkaan ja hehkut. Jos joku on ilkeä tai näkee sinut huonossa valossa, rohkeus piiloutuu ja tulet varovaiseksi. Aina ilkeyden ei tarvitse olla itsesi ulkopuolella, myös sisäisellä puheellasi on merkitystä. Myös se voi kutistaa rohkeuden tilaasi.
Katso TÄYSII 2017 -seminaarin tallenteet VELOITUKSETTA! Puhujat: Aira Samulin, Ilkka Koppelomäki, Johannes ”Hatsolo” Hattunen, Jutta & Juha Larm, Nina Rinne, Pasi Rautio, Petri Hiissa, Sanna Kämäräinen, Sanna Wikström, Sonja Kaunismäki, Tomi Kokko & Tony Dunderfelt.
Mistä rohkeus syntyy ja mitä se oikein on?
Kaikkein tärkein asia rohkean toiminnan kannalta ovat meidän arvomme ja verkostomme. Tämä johtuu asioiden merkityksellisyyden tunteen palkitsevuudesta. Itselleni perhe ja lapset ovat hyvin voimakas arvo, jota minun on helppo rohkeasti puolustaa ja vaalia. Perheen hyvinvoinnin takaaminen ohittaa todella monet pelot. Jos minun tulisi kokea nöyryytystä, kipua tai vammoja mahdollistaakseni lapsilleni elämän todennäköisesti pelko ei kävisi edes kylässä. Arvoni puskisivat minut liikkeelle. Laulaisin Idolsissa tai juoksisin moottoritielle, jos se pelastaisi lapseni. Syvimmät arvomme voittavat pelot.
Verkostot taas ovat niitä, jotka parhaimmillaan muokkaavat meistä rohkean, energisen ja kyvykkään. Kykyjä voi kasvattaa ja toiset ihmiset voivat auttaa tässä valtavasti. Avunpyytäminen on ok. Joskus avunpyytäminenkin vaatii rohkeutta. Kun kyvyt ovat lähellä rohkeutta vaativaa tekoa, riittää hyppysellinen rohkeutta. Jos ei ole harjoitellut, tarvitaan rohkeutta säkillinen, koska riski pieleen menosta on suurempi.
Kukaan ei jaksa jatkuvasti olla rohkea ja rohkeasti ylittää itseään. Rohkeus on energiaa, joka syntyy meissä innostavista tavoitteista, hyvinvoinnista ja turvallisesta ympäristöstä.
Rohkeus on myös läsnäoloa ilman ylimielisyyttä ja aidon minuuden esiintuloa sekä omien arvojen toteuttamista. Epäaitous, ylimielisyys ja omien arvojensa vastaisesti eläminen kumpuavat usein pelosta. Ne ovat suojakilpiä. Tämän ymmärtäminen ja pelkojen hyväksyminen auttavat vuorovaikutuksen onnistumisessa. Turvallisuuden tunne auttaa rohkeassa viestinnässä.
Olen opettanut ihmisiä löytämään rohkeuden tunteen kehostaan ja kouluttanut NLP ja teatterimenetelmien kautta ihmisiä kokemaan ja ankkuroimaan rohkeutta. Niin kuin kaikki tunteet, myös rohkeuden tunne on kehossamme. Jos suutelemme rohkeasti, hetkestä nauttien ja läsnäollen, kehomme muistaa sen ja jää kaipaamaan lisää. Jos seisomme lysyssä ja katse maassa hiipii ujous ja arkuus hermoratojamme pitkin ohjaamaan ajatteluamme.
Rohkea rakkaus?
Olen kirjoittanut mieheni Jussin kanssa kirjan nimeltä Rohkea rakkaus: seitsemän askelta taianomaiseen läheisyyteen. Tajusin matkallani rohkeuden maailmaan, että vaikka ihmiset vaikuttavat rohkeilta voi heillä silti puuttua arjen rohkeutta. Rohkeutta olla haavoittuva, aito ja avoin läheisessä ihmissuhteessa. Rohkeutta puhua ja koskettaa hellästi. Rohkeus kaikkine lisämausteineen on portti myös taianomaiseen läheisyyteen ja hyvinvoivaan parisuhteeseen.
Kirjan kirjoittaminen oli helppoa, koska rakastan kirjoittamista ja aihe oli minulle tuttu. Tiesin, että askeleet toimivat. Oman kirjansa saattaminen toisten silmille vaati kuitenkin rohkeutta. Kasvatin varmuuden tunnetta antamalla ensin muutaman ihmisen lukea kirjan. Kun palaute näytti vihreää valoa ja ihmiset kokivat kirjan merkitykselliseksi, päätin uskaltaa.
Niin kuin joissain asioissa käy, muutama kirjan lukenut koki, että olisinpa saanut lukea tämän jo aikaisemmin. Elämä on nyt ja niin kauan, kun hengitämme ei ole liian myöhäistä kokea mielenrauhaa, rakkautta, onnistumista ja läsnäoloa. Sinun ei ole liian myöhäistä kokea minuuden verson kurkistusta mullasta ja pomppaamista kohti aurinkoa. On kenties parempi kurkistaa ja kokea sade, kuin elää koko elämä mullan alla. Kenties.
Trampoliinilla mennään ylös ja alas.
Rohkeudessa auttaa, jos mieli osaa suhtautua pettymyksiin omissa rohkeissa teoissa kuin trampoliinille laskeutumiseen. Elämä on pomppimista ja välillä tehdään temppuja. Ihmisillä on erilaisia taipumuksia suhtautua ja reagoida, kun asiat eivät suju, niin kuin he haluavat. Näitä taipumuksia voi jaotella useisiin ala-lokeroihin. Lyhyesti voisin sanoa, että osa sulkeutuu ja kaivautuu maan alle häpeämään. Osa nousee ylös, pyytää apua ja etsii joustavasti uusia mahdollisuuksia.
Rohkeus on tunne, joka puskee meitä olemaan se ihminen, joka haluamme olla. Rohkeuden prosessissa meitä saattaa ensin jännittää ja pelottaa. Kun lukitsemme päätöksen toimia rohkeasti valjastaa rohkeus meidät toimintaan ja näkemään mahdollisuuksia ja oman potentiaalimme. Flow-tilan kaltaisessa läsnäolon virrassa toteutamme aitoa sisintämme.
Rohkealla on selkeät rajat ja hän on valinnut olla kanssasi, koska haluaa. Hän ei miellytä tai mielistele. Hän sanoo, mitä ajattelee rehellisesti, mutta loukkaamatta.
Rohkean ihmisen lähellä on hyvä olla.
Artikkelin kirjoittaja Elina Masih on rohkeus ja rakkaus -mentori ja ihmisten palvelija. Elina on kirjoittanut miehensä Jussin kanssa kirjaa rohkeasta rakkaudesta. Elinan missiona on, että ihmiset voisivat elää rohkeasti rakastaen itseään ja elämää ympärillään. Rohkeus ja rakkaus ovat parhaimmillaan kuin onnistunut suudelma.
