Minä tahdon nykyisin olla onnellistaja, itseni ja toisten. Olen koko elämäni ajan yrittänyt olla vaikka sun mitä ja huomannut, ettei minun tarvitse yrittää olla yhtään mitään. Oivalsin, että tärkeintä on olla totta, elää eikä yrittää elää ja keskittyä tekemään työtä jota rakastaa. Huomasin, että tärkeintä on olla oma itsensä ja kuunnella ohjausta, kuunnella sydämen ääntä. Näin henkinen työhyvinvointi syntyy minulle.
Työkyvystä työhyvinvointiin
Olen toiminut parikymmentä vuotta työyhteisökouluttajana, sekä johdon että työntekijöiden työhyvinvointivalmentajana. On ollut mielenkiintoista nähdä, mistä kiinnostus työhyvinvointiin alkoi. Aluksihan, 90-luvun alussa järjestettiin tyky-päiviä, jotka sittemmin muuttuivat työkykypäivistä työhyvinvointi- eli tyhy-päiviksi. Muistan hyvin kuinka eräässä valmennuksessa joku sanoi: ”Ei meille enää uimaliput riitä” tarkoittaen, että fyysiseen hyvinvointiin keskittymisen lisäksi oli tullut aika ottaa enemmän huomioon ihmisten henkinen jaksaminen. Tarvittiin siis keinoja henkiseen hyvinvointiin. Nykyisin ohjaan ihmisiä Ilon Akatemiassa löytämään elämäänsä henkistä työhyvinvointia ja työniloa.
Mitä henkinen työhyvinvointi sitten tarkoittaa?
Ainakin se tarkoittaa arvojen mukaista elämää, oli sitten kyseessä yksilö tai yhteisö. Olemme monen ryhmän kanssa työstäneet arvojamme arvopörssiharjoituksen avulla. Kun tärkeimmät arvot on löydetty ja saatu järjestykseen, olemme tsekanneet ovatko ne totta arjessa. Välillä ovat olleet ja välillä eivät ole. Jos vaikka on laittanut terveyden arvoksi numero yksi, eikä tee mitään oman terveytensä eteen, on syytä herätä. Jos taas perhe on arvoista tärkein, kannattaa tsekata paljonko ajastaan viettää perheen kanssa. Arvo on tehtävä tietoisesti eläväksi. Arvojen mukainen elämä on eheyttävää ja väittäisin – jopa parantavaa.
Katso TÄYSII 2017 -seminaarin tallenteet VELOITUKSETTA! Puhujat: Aira Samulin, Ilkka Koppelomäki, Johannes ”Hatsolo” Hattunen, Jutta & Juha Larm, Nina Rinne, Pasi Rautio, Petri Hiissa, Sanna Kämäräinen, Sanna Wikström, Sonja Kaunismäki, Tomi Kokko & Tony Dunderfelt.
Ihminen ei ole pelkkä kone
Olen valmentanut arvojen ohella myös aiheesta sydänjohtajuus sekä käsitellyt teemaa yksilöohjauksissa – teemaa, joka pohjautuu henkisen älykkyyden eli viisauden oivaltamiseen. Sydämellään johtavat ihmiset ovat uuden ajan edelläkävijöitä, koska he ovat oivaltaneet rationaalisuuden vajavuuden. He ymmärtävät, että ihminen ei ole pelkkä kone tai numero vaan kanssaluoja, joka sitoutuu tehtäväänsä sydämellään kokiessaan arvostusta ja kunnioitusta ja sitä tunnetta, että hänestä välitetään.
Kun ihmissuhteita tarkastellaan henkisestä näkökulmasta voisi ajatella, että olemme kaikki paljon enemmän kuin se mitä toisissamme näemme. Olemme enemmän kuin kehomme, olemme enemmän kuin ajatuksemme, tunteemme – olemme ennemminkin ”valoihmisiä” näissä kehoissamme järjestäen vuorotellen oppimiskokemuksia toinen toisilleen. Kun oivaltaa olevansa enemmänkin tarkkailija tai havainnoija kuin pelkkä keho, näköalat laajenevat. Itsetuntemus kasvaa kun tarkastelee itseään ikään kuin yläpuolelta, korkeammalta tasolta, jolloin omat typeryydet tai epäonnistumiset voi lempeästi antaa itselleen anteeksi ja toisaalta taas voi iloita olemassaolostaan ja siitä, missä on onnistunut.
Henkinen työhyvinvointi on ennen kaikkea itsensä arvostamista
Yksikön näkökulmasta henkinen työhyvinvointi on ennen kaikkea itsensä arvostamista, itsensä rakastamista. Se ei suinkaan tarkoita itserakkautta sanan yleisesti ajatellussa merkityksessä vaan sitä, että ottaa vastuun tarjota hyvää tekeviä asioita elämänsä tärkeimmälle ihmiselle, omalle itselleen. Se tarkoittaa luottamusta ja uskoa siihen että elämä kantaa. Se tarkoittaa merkityksellisyyden löytämistä – tarkoitusta sille mitä on ja mitä tekee – mielekkyyttä, sisäisen valon löytymistä elämään.
Ihmisten henkinen työhyvinvointi tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että siellä on yhdessä hyvä ja turvallista olla. Tähän jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa. Työkaverit voi nähdä tärkeinä kumppaneina ihmisenä kasvun tiellä ja kiitollisena tästä voi omalla olemuksellaan valaista yhteistä päivää ja kannustaa toista parhaimpaansa. Ja se mikä siinä on hauskaa on, että kun valaisee toisen päivän, valaisee samalla omansakin.
Artikkelin kirjoittaja Leena Maria Markkanen (1957-2020) on Ilon Akatemian ja Ilo palvella! -konseptin perustaja ja kehittäjä, sosiaalipsykologi, YTM ja henkisen hyvinvoinnin valmentaja ja mentori.
