Asennejohtaja – Arjen työkalut esimiehille kirjan kirjoittanut Marjo Huhtala on johtajuuden kehittämiskonsultti ja valmentaja.

Kirjan alkusanoissa hän mainitsee: “Tämä kirja on kirjoitettu sinulle, joka haluat kasvaa johtajuudessa ja pohtia asenteen merkitystä osana ammatillista kasvuasi ja liiketoiminnan kehittämistä.”

Sisällysluetteloa tutkiessani huomioni kiinnitti erityisesti maininta Terveen mielen lautasmalli -työkalusta sekä otsikot “Millaista asennetta tarvitaan tulevaisuudessa” ja “Oppimaan oppiminen”.

Erityisesti nämä otsikot kutkuttivat uteliaisuuttani, sillä sekä mielen hyvinvoinnin tukeminen että oppimaan oppiminen ovat mielestäni oleellisia asioita nykyihmisille. Maailmahan muuttuu sellaista vauhtia, että muutoksiin ja oppimiseen liittyvien asenteiden on hyvä olla kohdillaan.

Ennen kuin ryhdyin lukemaan, pysähdyin vielä pohtimaan, mihin kaikkeen asenne vaikuttaa.

Pienen pohdintahetken aikana listasin nämä asiat:

  • suhtautuminen muihin ihmisiin
  • suhtautuminen haasteisiin
  • suhtautuminen omaan itseen ja omiin mahdollisuuksiin
  • suhtautuminen tulevaisuuteen
  • suhtautuminen menneeseen
  • suhtautuminen oppimiseen
  • suhtautuminen muutoksiin
  •  

    Totesin, että asenne todella on oleellinen niin monessa asiassa, että tätä aihetta on tarpeen tutkailla. Aavistelin jo ennen kirjan avaamista, että sillä taitaa olla annettavaa meille kaikille, vaikka kirjan nimi puhutteleekin erityisesti esimiestehtävissä olevia.

    Poimintoja asenteen määritelmistä Asennejohtaja -kirjasta

    Poimin tähän muutamia Huhtalan kirjassaan mainitsemia asenteen määrittelyjä:

    “Asenne on suhtautumista. Asenteella on aina kohde.”

    “Asenne ilmenee käyttäytymisenä.”

    “Ihmisten hyvä asenne on organisaatiossa suuri voimavara. Se on henkistä pääomaa niin yksilölle kuin koko yhteisöllekin.”

    Asenteet voivat olla tiedostettuja tai tiedostamattomia. Kirjassa käsitellään myös asenteen syntyä ja sitä, millaiset asiat asenteisiin vaikuttavat.

    Asenteiden tutkimiseen liittyen tekee mieleni nostaa esiin tämä Huhtalan mainitsema kiinnostava seikka:

    “Tutkimukset ovat osoittaneet, että kyselykaavakkeita käytettäessä voidaan saada jopa täysin eri tulos kuin spontaaneissa testeissä. Ihmiset saattavat harkinta-aikaa saadessaan muotoilla vastauksensa sen pohjalta, onko vastaus heidän arvionsa tai uskomuksensa mukaan sosiaalisesti hyväksyttävä, jolloin se ei vastaa heidän todellista asennettaan.”

    Asenteen kerrotaan koostuvan kolmesta komponentista: tunteesta, tiedosta ja toiminnasta.

    Huhtala kirjoittaa: “Kun asenne halutaan saada kokonaisvaltaisesti muuttumaan, kaikkiin kolmeen komponenttiin pyritään vaikuttamaan.”

    Asennejohtaja -kirjassa on monia kiinnostavia asennetta osoittaneiden johtajien haastatteluja, joissa tulee hyvin esiin heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään. Luin innolla haastateltujen ajatuksia johtajuudesta ja asenteesta, sillä heidän ajatuksistaan ilmenee se, että hyvä johtajuus ei ole vain prosesseihin tai numeroihin tuijottamista. Ihmisten huomioimisen ja kohtaamisen merkitys korostui suorastaan yllättävän paljon näissä haastatteluissa.

    Miten hyvä ja hankala asenne eroavat toisistaan?

    Hyvässä asenteessa ei väistämättä ole kyse siitä, että mennään muiden mukana ja ollaan samaa mieltä asioista. Pikemminkin hyvään asenteeseen (ja toisaalta hyvään yrityskulttuuriin) kuuluu myös se, että oman mielipiteensä perusteluineen voi sanoa silloinkin, kun se eroaa enemmistön mielipiteistä.

    Hyvästä asenteesta ja työyhteisöstä kielii siis myös se, että eriäviä mielipiteitä voi nostaa esiin ja että myös virheistä ja ongelmista puhuminen on tervetullutta. Tämä edistää kehittymistä ja auttaa ennaltaehkäisemään pulmia jatkossa.

    Anne Bernerin haastattelussa tuli vastaan mielestäni todella kiinnostavasti ilmaistuna yhdenlainen huonon asenteen määritelmä: “…huono asenne sulkee kaikki ovet.”

    HK Ruokatalon tarina on inspiroiva esimerkki siitä, miten ison joukon asennetta voi muuttaa. Tämä tarina osana Simo Palokankaan haastattelua kuvaa myös mielestäni hyvin sitä, miten tärkeitä asenteet ja asenteiden muuttaminen ovat nykyajan muuttuvassa maailmassa.

    Simo Palokankaan mukaan oikeaa asennetta kuvastaa se, että virheen löytymiseen suhtaudutaan ilolla. Ongelmat on uskallettava tuoda esille. Jos näin ei ole, se kielii pelon ilmapiiristä tai muista ongelmista yrityksen kulttuurissa. Hän myös korostaa, että eri mieltä oleminen ei osoita hankalaa asennetta, vaan pitää tärkeänä sitä, että omista näkemyksistä kerrotaan avoimesti. Hankalasta asenteesta hänen mukaansa kertoo pikemminkin se, että ihminen puhuu selän takana, myrkyttäen näin ilmapiiriä.

    Varsin tervetullutta pohdintaa asenteesta löytyy myös Terho Puustisen haastattelusta, josta minuun teki vaikutuksen mm. ihmisten kohtaamisen, empatian ja innostumisen nostaminen esille.

    Puustinen kuvailee asennetta näin: “Hyvä asenne on kokonaisuus, jossa on mukana uteliaisuutta ja myönteisyyttä. Siihen liittyy rakentava ja kriittinen ajattelu. Myönteinen ihminen voi olla myös kriittinen.”

    Katso TÄYSII 2017 -seminaarin tallenteet VELOITUKSETTA! Puhujat: Aira Samulin, Ilkka Koppelomäki, Johannes ”Hatsolo” Hattunen, Jutta & Juha Larm, Nina Rinne, Pasi Rautio, Petri Hiissa, Sanna Kämäräinen, Sanna Wikström, Sonja Kaunismäki, Tomi Kokko & Tony Dunderfelt.

    Kirjan aiheet linkittyvät myös arkielämään

    Miettiessäni kirjan sisällön ja teemojen linkittymistä arkielämään, ajattelin sitä, millainen kulttuuri eri perheissä on. Kirjassa tuli vastaan johtajien ajatuksia siitä, miten tärkeää on, että ihmiset uskaltavat nostaa esiin vaikeita asioita ja että esimiehen on osattava suhtautua vaikeiden asioiden esiin nostamiseen oikein.

    Tämä asia on mielestäni oleellinen myös perheissä ja parisuhteissa. Onpa joku perheenjäsenistä esimiestehtävissä tai ei, perheen hyvinvointia edistää se, että ristiriitoihin ja pulmatilanteisiin suhtaudutaan avoimesti ja niistä uskalletaan puhua.

    Peilatessani kirjasta lukemaani omaan elämääni, kävi omakohtaisesti selväksi myös se, että asennoituminen vaihtelee.

    Puhun paljon taidoista sekä oppimisesta ja siitä, miten merkittäviä nämä ovat hyvinvoinnillemme. Aivan liian usein me ihmiset sekoitamme taidot ja ominaisuudet keskenään. Taidot ovat opittavissa olevia asioita, emmekä ole jumissa tämän hetken taitotasomme kanssa.

    Uusien asioiden oppiminen on minusta yksi ihanimmista asioista koko elämässä. Silti löytyy asioita, joihin ensireaktioni voi olla jotain ihan muuta kuin innostus mahdollisuudesta oppia uutta.

    Ole oman elämäsi asennejohtaja

    Asenteen merkitystä arjessa kuvaa hyvin seuraava esimerkki.

    Olin kasaamassa mieheni kanssa Ikeasta ostettua hyllykköä ja siihen tulevia laatikoita. Olin asennoitunut niin, että minä puran paketeista tarvikkeita sekä osia ja avustan kokoamisessa, mutta hän hoitaa varsinaisen kokoamisen.

    Mieheni sanoessa, että “ota tuosta ruuvimeisseli ja kasaa tuo laatikko sillä aikaa, kun kokoan tätä”, parkaisin “En minä osaa!”

    Onnekseni hän ei siitä ollut moksiskaan, vaan sanoi: “Osaat sinä. Kokeile vaikka”. Ja totta tosiaan, osasinhan minä!

    Pistin tämän tilanteen jo silloin merkille esimerkkinä tilanteesta, jossa ensireaktio ei välttämättä kerro oikein mistään muusta kuin epämukavuusalueelle menemisestä. Tai ensireaktio on kenties ennakkoasenne siitä, miten tilanteessa edetään.

    Huhtalan kirjassa tuli mielestäni hyvin esille se, että asenteet eivät välttämättä ole ristiriidattomia ja että myös kokonaisvaltainen hyvinvointi vaikuttaa asenteisiin. Yksi tapa vahvistaa omaa asennettaan onkin huolehtia aivoistaan sekä mielensä hyvinvoinnista. Tähän liittyi sisällysluettelossa huomioni kiinnittänyt Terveen mielen lautasmalli -työkalu, jonka ovat kehittäneet David Rock ja Daniel J. Siegel.

    Kehotan tarttumaan tähän kirjaan, vaikka et olisikaan esimiesasemassa, sillä se sisältää ajateltavaa meille kaikille. Omaa asennettaan on välillä hyvä tarkistaa. Mielestäni kirja tarjoaa eväitä oman asenteen pohtimiseen ja sen huomaamiseen, mitä vaikutusta omilla asenteillamme on paitsi itseemme ja omaan elämäämme, mutta myös muihin ihmisiin. Kirja on avuksi myös sen tutkailemisessa, miten oma asenne osaltaan vaikuttaa työpaikan tai muiden yhteisöjen ilmapiiriin.

    Kun asenne muuttuu, kaikki muuttuu

    Vaikka jokin muutos olisi vaikea tai haastava, voit aina valita suhtautumistavan ja tekemisen suunnan sen keskellä. Asenne itsessään ei välttämättä paranna tai muuta varsinaista, joskus hankalaakin tilannetta, mutta se voi lisätä omia voimavarojasi tilanteen keskellä ja auttaa näkemään uusia mahdollisuuksia. Aina voi myös parantaa ja kehittää, vaikka lähtötilanne olisikin jo hyvä. Asennejohtaja ja tietokirjailija Marjo Huhtala oivalluttaa TÄYSII 2021 -seminaarin puheessaan viiden tärkeän kysymyksen avulla, miten voit kehittää omaa asennettasi. Saat työkalun, jonka avulla huomaat omassa arjessasi, miten asenne voi auttaa missä tahansa tilanteessa olosuhteista huolimatta. Marjo kannustaa sinua ottamaan vastuun omasta oppimisestasi sekä siitä miten voit soveltaa puheen aikana saamiasi oivalluksiasi käytäntöön omassa arjessasi. Marjo on kirjoittanut asenteesta neljä kirjaa: Asennejohtaja, Aikaansaajan asenne, Kehittäjän asenne ja Kehittäjän oppiva asenne.

    Katso myös Täysii-seminaarin perustaja Andy Hopin tekemä videohaastattelu Piiasta.

    Artikkelin kirjoittaja Piia Tuominen

    Piia Tuominen on valmentaja, ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti ja kokemusasiantuntija. Hän on perustanut Astetta parempi elämä -sivuston, joka tuo esiin voimaannuttavampia näkökulmia mielen pulmiin ja elämän haasteisiin. Tutustu Piian kotisivuihin tästä.

    {"email":"Email address invalid","url":"Website address invalid","required":"Required field missing"}

    LAHJASI

    TÄYSII 2017 -seminaarin tallenteet

    Katso TÄYSII 2017 -seminaarin tallenteet VELOITUKSETTA! Puhujat: Aira Samulin, Ilkka Koppelomäki, Johannes ”Hatsolo” Hattunen, Jutta & Juha Larm, Nina Rinne, Pasi Rautio, Petri Hiissa, Sanna Kämäräinen, Sanna Wikström, Sonja Kaunismäki, Tomi Kokko & Tony Dunderfelt.

    Katso TÄYSII 2017 -seminaarin puheet VELOITUKSETTA! Puhujat: Aira Samulin, Ilkka Koppelomäki, Johannes ”Hatsolo” Hattunen, Jutta & Juha Larm, Nina Rinne, Pasi Rautio, Petri Hiissa, Sanna Kämäräinen, Sanna Wikström, Sonja Kaunismäki, Tomi Kokko & Tony Dunderfelt.