Anteeksianto pitää sisällään täydellisen hyväksynnän, itseä tai muita kohtaan. Se on rakkautta jossa ei ole ehtoja. Se ei tuomitse eikä arvostele. Minä olen hyvä juuri tällaisena kuin olen. Anteeksianto voi parantaa kaiken.
Anteeksianto itselle
Oman kokemukseni perusteella anteeksianto itselle, tai siihen pisteeseen pääseminen, on kaikista vaikein prosessi jonka olen käynyt läpi. Toisaalta voidaan sanoa että kaikki prosessit ovat yhtä ja samaa joka tähtää samaan lopputulokseen eli anteeksiantoon.
Ennen kun voi antaa itselle anteeksi, on käytävä läpi erilaisia itseen liittyviä käsityksiä sekä ajatusmalleja ja ymmärrettävä, että kaikki niistä eivät ole totta. Lopuksi hyväksyttävä ne kaikki tarkoituksenmukaisiksi, sekä valopuolet että varjot, osaksi suurempaa suunnitelmaa. Anteeksiantamattoman elämä voi pahimmillaan olla vihan ja katkeruuden myrkyttämää, jolloin kaikki asiat nähdään negatiivisina, eikä elämäkään silloin voi olla onnellista.
Mitä sitten täytyy antaa itselle anteeksi? Sitä että on omilla asenteillaan ja uskomuksillaan aiheuttanut omaan elämään niin paljon draamaa, vihaa, surua ja tuskaa. Hyvin usein haluamme syyttää omasta kärsimyksestämme muita, muistamatta ja ymmärtämättä että omien ajatusten ja tunteiden ansiosta vedimme puoleemme vain sitä samaa mitä sisällämme jo ennestään oli.
Jos inhoamme toisessa ihmisessä jotakin tiettyä ominaisuutta, löydämme sen varmasti ennen pitkää myös itsestämme. Tästä on kuitenkin turhaa syyllistää itseään. Loppujen lopuksi kaikki tapahtuu kuitenkin täysin oikein ja oikeaan aikaan. Meidän on katsottava, tunnistettava ja hyväksyttävä omat varjopuolemme, että voisimme muuttua ja kasvaa ihmisinä ja tähän meitä parhaiten motivoi juuri kärsimys ja draama.
Anteeksianto itselle on siis rauhan tekemistä itsemme kanssa, se on täydellistä hyväksyntää itseämme kohtaan, kaikkia puoliamme ja piirteitämme kohtaan. Se on oman ainutlaatuisuuden ymmärtämistä. Se on kovuudesta ja kontrolloinnista luopumista, tilan antamista herkkyydelle, kauneudelle ja intuitiolle. Se on rakastumista itseen ja kykyä nauttia siitä kuka minä olen ja arvostaa omaa paikkaansa tässä maailmassa.
Kehon ja mielen yhteys
Riippuen elämässä saatujen iskujen ja kolhujen määrästä, kehitämme itsellemme suojan niitä vastaan. Kaikki ikävät asiat tallentuvat fyysiseen kehoon, varsinkin selkään, lihasjännityksinä ja virheasentoina sekä lukkoina nikamissa ja nivelissä. Saatamme kehittää suojan myös sydämemme ympärille, ikään kuin piilottaisimme todellisen minämme ja herkkyytemme jonnekin itsemme syvyyksiin, ettei sitä nähdä ja ettei siihen satu. Voimme myös muodostaa kilven sydämemme ympärille ikään kuin suojaksi, ettei siihen enää sattuisi.
Silloin käyttäytymisestä tulee kontrolloivaa ja se perustuu vahvuuteen. Kun sitten myöhemmin alamme tiedostamaan omia ongelmakohtiamme, tunnistamaan ja muuttamaan niitä, alkaa keho päästää irti lukoista ja jännityksistä. Silloin myös mieli lakkaa reagoimasta ihmisiin ja asioihin. Tilalle tulee rauhaa ja herkkyyttä sekä suurempi kyky olla läsnä kaikessa. Osaamme paremmin kuunnella itseämme ja tunnistaa omat tarpeemme.
On hyvä myös pyrkiä päästämään irti kontrolloimisesta, sekä oman käytöksen kontrolloimisesta että sen kontrolloimisesta, kuinka haluamme asioiden menevän eteenpäin. Hallinnan ja kontrollin lopettaminen voi tuntua valtavan pelottavalta ja mieli onkin saatava uskomaan että kontrolloimisesta luopuminen on turvallista, antautuminen kuuntelemaan sisäistä ohjausta on turvallista.
Lihasjännitykset voivat käytännössä aueta niin että lihakset nykivät, kramppaavat ja tärisevät. Jos jokin lihas alkaa toden teolla täristä, se aukeaa syvältä, lihaskalvoja myöten. Tähän on olemassa oma terapiamuotokin, jossa TRE-stressinpurkuliikkeet käynnistävät kehon luonnollisen ja nopeasti vaikuttavan palautumismekanismin, joka purkaa kehon jännitystiloja. Naksahtelu ja paukaukset voivat myös kuulua asiaan eikä niitä tarvitse pelästyä. Avautumista kannattaa tukea hengittämällä syvään ja tietoisesti, nyt minä päästän irti.
Kun annat anteeksi itselle, sydämesi alkaa aueta ja siihenkin voi liittyä fyysisiä oireita, jopa sydänkohtausta muistuttavia oireita, kuten painon tunnetta rintakehällä, käsien puutumista ja pistelyä, hengityksen nopeutumista, kuumia aaltoja ja hikoilua. Joskus voi aivan konkreettisesti tunnistaa, kuinka jotain todella irtoaa lihaksista, tunne poistuu aaltomaisina liikkeinä ja sen jälkeen ihana keveys valtaa koko kehon, on hyvä olla.
Katso TÄYSII 2017 -seminaarin tallenteet VELOITUKSETTA! Puhujat: Aira Samulin, Ilkka Koppelomäki, Johannes ”Hatsolo” Hattunen, Jutta & Juha Larm, Nina Rinne, Pasi Rautio, Petri Hiissa, Sanna Kämäräinen, Sanna Wikström, Sonja Kaunismäki, Tomi Kokko & Tony Dunderfelt.
Anteeksianto toisille
Elämä muodostuu sellaiseksi, millaiseksi se itse koetaan, nähdään ja ajatellaan, millaista puhetta ihminen tuottaa. Halutaanko toisille ihmisille hyvää vai pahaa. Kateus voi vahingoittaa kadehtijaa yhtälailla kuin sen kohdetta. Mitä sitten toiselle tahdotkin, loppujen lopuksi tahdot ja saat itsellesi aivan sitä samaa. Vanha viisaus pätee tässä: kohtele toisia niin kuin tahdot itseäsi kohdeltavan.
Usein kun suutumme jollekin, nousee sisimmästämme automaattisesti tunne, että emme halua olla enää tekemisissä tuon henkilön kanssa. Me hylkäämme, usein siksi että se on malli jonka olemme oppineet, näin meillekin on tehty. Eikö jokainen ansaitse toisen mahdollisuuden? Anteeksianto on rakkautta ja todellinen rakkaus ei aseta ehtoja. Voimmeko oppia antamaan anteeksi toiselle pyytämättäkin.
Vaikka antaisimmekin anteeksi, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meidän täytyy hyväksyä toisten tekemä vääryys meitä kohtaan. Omat rajat on hyvä oppia pitämään, miten sallimme itseämme kohdeltavan. Anteeksianto ei ole myöskään sitä että noin vain sivuuttaisimme tai unohtaisimme toisten tekemät vääryydet vaan on osattava kertoa toiselle että nyt satutit ja tuntuu pahalta.
Kun annamme anteeksi, voimme tuntea myötätuntoa ja nähdä toisissa sen mikä heissä on hyvää ja kaunista. Kun oma itsetuntemuksemme kasvaa ja opimme näkemään myös omat syymme ja niiden seuraukset, opimme näkemään ne myös toisissa ja anteeksiantaminen on paljon helpompaa. Monet teot ja tekemättä jättämiset kumpuavat pelosta. Kun voimme nähdä toisen pelon, voimme ärtymyksen sijaan tukea ja rohkaista toisia.
Anteeksianto vapauttaa
Anteeksiantamattomuus on jäämistä kiinni menneeseen ja anteeksiantaminen itsen ja toisen vapauttamista menneistä, sekä sydämen tasolla että fyysisellä tasolla. Se on vapautumista vihasta ja katkeruudesta sekä rakkaudesta käsin elämistä ja olemista. Se on sitä että hyväksymme itsemme ja toisen ihmisen kaikkine virheineen. Jos hyväksymme itsemme, on toistenkin hyväksyminen helpompaa.
Henkisellä tiellä eteenpäin pääsemiseksi on erityisen tärkeää antaa anteeksi omille vanhemmilleen. Hyvin usein syytämme erityisesti heitä oman elämämme surkeudesta. Olisi hyvä ymmärtää että he ovat ne suurimmat opettajasi ja omaan polkuusi vain kuuluu noiden asioiden läpikäyminen. Sitä paitsi he ovat antaneet sinulle fyysisen elämän, ilman heitä et olisi siinä missä nyt olet. Kiitä heitä siitä.
Harjoitus
Usein on niin että elämämme pahimmat asiat ovat tapahtuneet meille jo lapsuudessa ja siksi meidän on huomioitava sisällämme oleva pieni lapsi. Meidän on pyydettävä myös häneltä anteeksi ja kuunneltava mitä hänellä on sanottavaa. Hänkin voi haluta pyytää anteeksi sitä että on uskomalla ja ymmärtämällä jotain väärin, aiheuttanut omalta osaltaan teidän elämäänne vaikeuksia.
1. Pistä silmäsi kiinni ja hengitä syvään kunnes rentoudut ja rauhoitut. Pyydä sitten pientä lasta itsessäsi, sitä joka olit silloin kun tuo tietty vääryys tapahtui, tulemaan paikalle. Voit kertoa hänelle kuinka tärkeä ja erityinen hän on ja kuinka häntä rakastat ja pyytää sitten anteeksi sitä mitä hän joutui silloin kokemaan. Voit pyytää anteeksi jotain tiettyä tilannetta tai asiaa, tai ihan yleisesti tuota aikaa. Kysy sitten mitä lapsi haluaa sanoa ja kuuntele.
2. Sitten voit vaihtaa toiseen ajankohtaan ja tilanteeseen ja toimia samoin. On tärkeää kuunnella mitä lapsella on sanottavaa, koska silloin joskus näin ei käynyt.
3. Voit käyttää tässä apuna myös valokuvia kaikilta ikäkausiltasi. Voit ottaa mukaan myös vanhempasi ja antaa heidän puhua lapselle itsesi kautta. Anna myös lapsen puhua vanhemmillesi itsesi kautta.
4. Lopuksi hengitä suurta rakkautta ja myötätuntoa sekä itsellesi että tuolle lapsellesi, myös vanhemmillesi. Tee tämä kaikille ikäkausille erikseen.
Artikkelin kirjoittaja Terttu Saksala on Elämäntaidon valmentaja ja hän haluaa tukea ja opastaa muitakin löytämään oman polkunsa, seisomaan vahvana ja suorassa omissa saappaissaan.
