Marjo Huhtalan kirjoittama Aikaansaajan asenne on jatkoa hänen aiemmalle kirjalleen Asennejohtaja – Arjen työkalut esimiehille. Huhtala on johtajuuden kehittämiskonsultti ja valmentaja. Aikaansaajan asenne -kirjassaan hän auttaa lukijaa kehittämään aikaansaamisen kykyä.
Tartuin tähän kirjaan innokkaasti, sillä nämä teemat ovat pohdituttaneet.
Nykyaika vaatii meiltä aika paljon. Esimerkiksi sosiaalinen media voi tuntua loputtomalta “katson vielä tämän jutun” -syöveriltä ja on omiaan opettamaan ihmisiä jatkuviin keskeytyksiin ja huomion suuntaamiseen toisaalle.
Keskittyminen yhteen tehtävään kerrallaan vaatii myös itseltäni välillä ponnistelua ja lempeää oman itsen muistuttamista siitä, millaiset työskentelytavat tukevat sekä jaksamista että aikaansaamista.
Olen välillä myös miettinyt, miten tämä nykyaika mm. älylaitteiden lisääntyvän käytön kautta on mahtanut vaikuttaa siihen, mitä ihminen saa aikaan tunnissa. Olisi kiinnostavaa tietää, onko aikaansaadussa työmäärässä nähtävissä jokin muutos verrattuna vaikkapa aikaan ennen sosiaalista mediaa.
Kirjassa aikaansaajan asennetta lähestytään useasta eri näkökulmasta, ja aihe on mielestäni todella tärkeä ja ajankohtainen.
Kirjassa on 2 osiota, joista ensimmäinen valmentaa lukijaa aikaansaamisen taidon omaksumisessa. Se soveltaa käytännön työelämän oppeja ja antaa lukijan käyttöön monia avuksi olevia, käytännöllisiä työkaluja.
Erityisesti tämän osion parissa pohdin myös omia ja muilta kuulemiani kokemuksia.
Pysähdyin muistelemaan esimerkiksi keskustelua, joka käytiin erään yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoon liittyvän koulutuspäivän aikana.
Yksi opiskelutovereistani kertoi, miten vaikeaa on saada ihmiset pitämään näppinsä irti sähköpostista kokouksissa. Saapuvien sähköpostien tarkkailu vaikeuttaa heidän keskittymistään.
Siitä on haittaa kokouksen tehokkuudelle, koska tiimiläiset ovat kyllä fyysisesti paikalla, mutta kaikki eivät ole yhtäaikaisesti läsnä ajatusten karatessa saapuvan sähköpostin lukemiseen kesken kokouksen.
Luulenpa, ettei tämä tilanne ole ainutlaatuinen vaan vastaavaa on meneillään myös muissa työyhteisöissä.
Toisaalta mietin myös sitä, miten jotkut tuttavani ovat lähes aina ensimmäisenä tykkäämässä Facebook-päivityksestä, vaikka tiedän heidän olevan töissä.
Olen välillä ollut hieman hämilläni siitä, onko heillä tosiaan työkoneella jatkuvasti auki myös Facebook omalla välilehdellään. Se ei voi olla vaikuttamatta työtehoon.
Kirjasta löytyy taatusti meille kaikille keinoja kehittää omia työtapoja ja aikaansaamista uudelle tasolle.
Minusta erityisen havahduttavia apuvälineitä kirjassa ovat esimerkiksi erilaiset tarkistuslistat, jotka auttavat tunnistamaan mm. aikaansaamisen esteitä, energiasyöppöjä ja aikavarkaita. Kirjassa on hyviä ohjeita myös päätöksentekoon ja aikatauluttamiseen liittyen.
Kirjan toinen osio koostuu aikaansaajan asennetta tutkivista henkilö- ja kokemustarinoista, joita varten Huhtala on haastatellut eri alojen huipputekijöitä. Haastatteluosiossa oli mielestäni varsin kiinnostava kattaus suomalaisia aikaansaajia ja heidän ajatuksiaan aiheesta.
Mitä aikaansaaminen on?
Ajatus aikaansaamisesta voi herättää kysymyksiä siitä, tarvitseeko aina olla tehokkuus etunenässä ja eikö tälle suorittamiselle tule ikinä loppua.
Huhtala ei kuitenkaan määrittele aikaansaamista eteenpäin paahtamisena tai koko ajan puuhasteluna. Hänen mukaansa aikaansaamisen asenteeseen “liittyy keskeisesti myös ymmärrys siitä, että lepo, hyvinvointi ja luovuuden vaaliminen kuuluvat oleellisesti aikaansaamista edistäviin tekijöihin”.
Kirjasta löytyy tällainen aikaansaamisen yhtälö:
Aikaansaaminen = kokonaisenergia tasojen hallinta + kestokyky + ilo tekemisestä ja onnistumisesta
Hän myös kirjoittaa:
“Tarkoitus ei ole näperrellä kalenterin ja tehtävälistojen kanssa ja vahtia niitä, vaan optimoida kokonaisvaltaisesti omaa elämäänsä ja työntekoa niin, että haasteita kohdatessaan ja yllätysten sattuessa on runsaasti voimavaroja käytettävissä. Tavoitteena on sujuva, hyvin virtaava arki.”
Katso TÄYSII 2017 -seminaarin tallenteet VELOITUKSETTA! Puhujat: Aira Samulin, Ilkka Koppelomäki, Johannes ”Hatsolo” Hattunen, Jutta & Juha Larm, Nina Rinne, Pasi Rautio, Petri Hiissa, Sanna Kämäräinen, Sanna Wikström, Sonja Kaunismäki, Tomi Kokko & Tony Dunderfelt.
Aikaansaamista tukevat asiat
Nostan tähän muutamia kirjassa esiin tuotuja asioita.
Hyvät työtavat ylläpitävät työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Sekä omassa toiminnassa että työpaikoilla erilaiset keskeytykset voivat aiheuttaa pulmia aikaansaamisen suhteen.
Vaikka tehtävät voikin saada valmiiksi erilaisista keskeytyksistä huolimatta, keskeytykset voivat tehdä työtehtävien tekemisestä tarpeettoman uuvuttavaa.
Ei ole aina helppoa kohdata sitä, miten itse toimii ja miten voi omalla toiminnallaan edistää aikaansaamista ja vaikkapa tiimityötä. Huhtala tuo mielestäni hyvin esiin mm. tilanteita, joissa oma toimintatapa voi heikentää tai edistää myös tiimin toimintaa. Kun tunnistamme näitä tilanteita, voimme tehdä tarvittavia korjausliikkeitä ja edistää paitsi omaa, myös työyhteisön aikaansaamista ja sitä kautta työn mielekkyyttä.
Huhtala kirjoittaa myös reflektoinnin tärkeydestä. Reflektoinnin avulla aikaansaaminen tehostuu, vaikka aluksi moni voi kokea reflektoinnin ajan hukkana.
Reflektoinnista lukiessani mieleeni nousi aiemmin kuulemani vertaus siitä, miten tärkeää on pysähtyä miettimään strategiaa ja tarkistamaan suuntaa eikä vain paahtaa menemään:
Kun sitkuttaa polkupyörällä niin kovin kuin pystyy ja sanoo, ettei ole aikaa pysähtyä, on helppoa olla huomaamatta että “minähän voin jatkaa matkaani mukavammin ja nopeammin tuolla tien laidassa odottavalla autolla.”
Aikaansaajan asenne ja jatkuva kehittyminen
Huhtalan kirja on oiva opas auttamaan aikaansaajan asenteen ja sitä tukevien taitojen kehittämisessä. Minusta tämä on erityisen tärkeä aihe myös siltä kannalta, että se auttaa sinua pitämään itsesi relevanttina nykyajan ja tulevaisuuden työelämässä.
Tässä ei ole kyse vain kerran tehtävästä asiasta, vaan myös valmiudesta ottaa opiksi ja jatkaa kehittymistään.
Kirja auttaa mielestäni myös siinä, että työn mielekkyys säilyy tai lisääntyy; Oikeita asioita tekevä, aikaansaava ihminen kokee varmemmin työstään enemmän mielihyvää kuin ihminen, jolla ei ole selkeyttä siitä, mikä hänen työssään on tärkeää ja mikä ei.
Oivalliset kysymykset, pohdintatehtävät, tarkistuslistat ja muut kirjan tarjoamat työkalut tekevät siitä minusta hyvän apuvälineen sekä oman että työyhteisöjen toiminnan edistämiseen.
Tämä on kirja, jonka ääreen suosittelen palaamaan aika ajoin uudestaan.
Kun asenne muuttuu, kaikki muuttuu
Vaikka jokin muutos olisi vaikea tai haastava, voit aina valita suhtautumistavan ja tekemisen suunnan sen keskellä. Asenne itsessään ei välttämättä paranna tai muuta varsinaista, joskus hankalaakin tilannetta, mutta se voi lisätä omia voimavarojasi tilanteen keskellä ja auttaa näkemään uusia mahdollisuuksia. Aina voi myös parantaa ja kehittää, vaikka lähtötilanne olisikin jo hyvä. Asennejohtaja ja tietokirjailija Marjo Huhtala oivalluttaa TÄYSII 2021 -seminaarin puheessaan viiden tärkeän kysymyksen avulla, miten voit kehittää omaa asennettasi. Saat työkalun, jonka avulla huomaat omassa arjessasi, miten asenne voi auttaa missä tahansa tilanteessa olosuhteista huolimatta. Marjo kannustaa sinua ottamaan vastuun omasta oppimisestasi sekä siitä miten voit soveltaa puheen aikana saamiasi oivalluksiasi käytäntöön omassa arjessasi. Marjo on kirjoittanut asenteesta neljä kirjaa: Asennejohtaja, Aikaansaajan asenne, Kehittäjän asenne ja Kehittäjän oppiva asenne.
Artikkelin kirjoittaja Piia Tuominen on valmentaja, ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti ja kokemusasiantuntija. Hän on perustanut Astetta parempi elämä -sivuston, joka tuo esiin voimaannuttavampia näkökulmia mielen pulmiin ja elämän haasteisiin.
