Mitä kinesiologia on?

Kinesiologia on menetelmä, joka huomioi kehon ja mielen yhteyden, auttaen ihmisiä löytämään tasapainoa elämäänsä. Se on kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka keskittyy niin fyysisiin kuin psyykkisiinkin haasteisiin.

Kinesiologia perustuu kehon luonnolliseen kykyyn pyrkiä tasapainoon ja terveyteen, mihin ihminen toisinaan tarvitsee tukea. Kinesiologiassa hyödynnetään muun muassa lihastestauksen menetelmiä, joilla voidaan tunnistaa kehon epätasapainotiloja ja löytää niihin sopivia hoitokeinoja.

Kinesiologia lähtee ajatuksesta, että kehoon tallentuu kaikki elämänkokemuksemme, mukaan lukien stressi, traumat ja ilonhetket. Menetelmä ei keskity pelkästään oireiden lievittämiseen, vaan niiden taustalla olevien syiden etsimiseen ja ratkaisemiseen.

Kehon ja mielen yhteys

Kinesiologia perustuu syvään ymmärrykseen siitä, miten mieli vaikuttaa kehoon ja keho mieleen. Usein keho ilmentää asioita, joita mieli ei ole tiedostanut. Esimerkiksi pitkittynyt selkäkipu voi liittyä stressaavaan työtilanteeseen tai ratkaisemattomaan tunneperäiseen ristiriitaan. Lääketieteellisesti ”näkymätön” ongelma voi kinesiologian tulla nähdyksi ja kohdatuksi.

Kinesiologian lähestymistapa painottaa kokonaisvaltaisuutta. Tämän menetelmän avulla ihminen voi oppia tuntemaan kehonsa ja mielensä yhteyttä paremmin. Kun ihminen oivaltaa, miten kehon viestit liittyvät mieleen ja tunteisiin, hän astuu kokonaan uuteen maailmaan, kuvailee diplomikinesiologi Sirpa Tarvonen.

Kinesiologian historia ja tausta

Kinesiologian juuret ulottuvat 1960-luvulle, jolloin amerikkalainen kiropraktikko George Goodheart kehitti tämän menetelmän. Nykyään kinesiologiaa harjoitetaan ympäri maailmaa ja sen käyttö on laajentunut monille hyvinvoinnin alueille. Suomessa kinesiologia on vielä suhteellisen uusi menetelmä, mutta sen suosio on kasvussa, kun yhä useampi etsii luonnollisia ja yksilöllisiä tapoja hyvinvoinnin parantamiseen, jotka eivät pelkästään hoida oireita, vaan pureutuvat niiden juurisyihin.

Kinesiologian kaltaiset menetelmät ovat osa laajempaa trendiä, jossa hyvinvointia tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Monet ihmiset haluavat siirtyä kohti luonnonmukaisempia ja yksilöllisempiä hoitomuotoja, jotka ottavat huomioon kehon, mielen ja tunteiden välisen yhteyden. Kinesiologia tarjoaa tähän tarpeeseen ainutlaatuisen työkalun.

Miten kinesiologia toimii?

Kinesiologiassa kehon lihaksia käytetään ikään kuin viestintävälineinä, jotka auttavat tunnistamaan stressin, epätasapainon tai tukosten alueita. Lihastestauksessa kinesiologi painaa kevyesti asiakkaan lihasta samalla, kun asiakas pitää tietyn asennon. Lihaksen reagointi – joko voimakas tai heikko – antaa viitteitä kehon energiatasapainosta ja mahdollisista haasteista.

Testauksen avulla kinesiologi voi selvittää, mitkä kehon alueet kaipaavat huomiota ja mitä hoitokeinoja tarvitaan tasapainon palauttamiseksi. Hoito voi sisältää muun muassa akupainantaa, ravintoneuvontaa, rentoutumistekniikoita tai muita luonnollisia menetelmiä, jotka tukevat kehon omaa parantumiskykyä.

Lihastestauksen merkitys

Lihastestaus on kinesiologian keskeinen työkalu. Siinä kinesiologi tekee testejä eri lihasryhmille selvittääkseen, miten keho reagoi tiettyihin ärsykkeisiin tai ajatuksiin. Tämä ei ole pelkkään fyysinen testi, vaan sen avulla pyritään myös ymmärtämään, mitä mieli ja alitajunta haluavat viestittää.

”Ihmisen suu voi valehdella, mutta keho ei valehtele,” toteaa eräs kokenut kinesiologi. Lihastestauksella saadaan selville esimerkiksi stressin aiheuttajia tai piilotettuja pelkoja, joita henkilö itse ei ole osannut yhdistää ongelmiinsa.

Tasapainotuksen prosessi

Hoitokäynnillä keskitytään asiakkaan tärkeimpään haasteeseen. Aluksi asiakas ja kinesiologi määrittelevät yhteisesti tavoitteen, jonka halutaan saavuttaa. Esimerkiksi jos ihmistä stressaa uuden kodin hankinta, kinesiologi auttaa häntä luomaan positiivisen tavoitelauseen, kuten ”Minä olen asettunut uuteen kotiini ja tunnen oloni rauhalliseksi.” Tavoitteella ohjataan mielen ja kehon energia kohti ratkaisua.

Kun tavoitelause on määritelty, kinesiologi tarkistaa sen lihastestauksen avulla. Tavoitteeseen saatetaan tehdä hienosäätöä, jotta se vastaa paremmin asiakkaan tarpeita ja alitajunnan viestejä. Tämän jälkeen valitaan sopiva menetelmä tasapainon saavuttamiseksi. Ensikertalaisille tehdään usein 14 lihaksen tasapainotus, joka antaa kokonaisvaltaisen kuvan kehon ja mielen tilasta.

Joskus haaste voidaan saada ratkeamaan yhdellä tasapainotuskäynnillä, kun taas lapsuuden vakavien traumojen purkaminen vaatii useampia käyntejä. Esimerkiksi uuden kodin hankintaan liittynyt stressi hävisi yhden tasapainotuskerran aikana, kun huomio siirrettiin huolista positiiviseen lopputulokseen. Tällöin asiakas pystyi keskittymään konkreettisiin toimiin, kuten tavaroiden pakkaamiseen ja vanhasta luopumiseen.

Kinesiologia on yksi diplomikinesiologi Sirpa Tarvosen työkaluista

Tämän artikkelin kirjoittamiseksi haastateltiin diplomikinesiologi Sirpa Tarvosta

Kenelle kinesiologia sopii?

Kinesiologia on monipuolinen menetelmä, joka sopii lähes kaikille, sillä sitä voidaan hyödyntää monenlaisiin ongelmiin. Se auttaa lievittämään fyysisiä vaivoja, kuten selkä- ja polvikipuja, mutta myös psyykkisiä haasteita, kuten pitkäaikaista stressiä, unihäiriöitä, ahdistusta ja traumaattisten kokemusten käsittelyä.

Kinesiologia ei kuitenkaan korvaa lääketieteellistä hoitoa, vaan toimii sen rinnalla tukena. Se on erityisen tehokas silloin, kun halutaan ymmärtää syvempiä yhteyksiä kehon ja mielen välillä.

Hoidon vaikutukset ja integraatioaika

Kinesiologisen tasapainotuksen vaikutukset voivat olla välittömiä tai pidempään kypsyviä. Integraatioaika, eli aika, jonka keho ja mieli tarvitsevat muutoksen omaksumiseen, vaihtelee yksilöittäin. Se voi kestää muutamasta päivästä useisiin viikkoihin.

Hoidon jälkeen asiakkaalle suositellaan aikaa itselleen. Tasapainotuksen jälkeen syntyy usein oivalluksia, joten on hyvä antaa itselleen tilaa ja vältellä kiireistä aikataulua, kinesiologi huomauttaa. Prosessi jatkuu kehon ja mielen yhteistyönä vielä hoitokerran jälkeen, jolloin asiakkaan on mahdollista tunnistaa uusia, kehittyviä ajatuksia ja tuntemuksia.

Kokemus kinesiologiasta

Monet kinesiologiaa kokeilleet kuvaavat hoitokokemustaan rauhoittavaksi ja selkeyttäväksi. Hoitosession aikana kinesiologi kartoittaa kehon ja mielen yhteyttä, jolloin asiakas voi saada uusia oivalluksia omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Kinesiologian avulla moni on löytänyt helpotusta niin fyysisiin kuin emotionaalisiin haasteisiin.

Eräs asiakas kertoi kokevansa, että kinesiologia auttoi häntä tunnistamaan kehon stressitilat ja löytämään juuri hänelle sopivia keinoja palautumiseen. ”Se oli kuin peili keholle ja mielelle – opin ymmärtämään paremmin, mitä kehoni todella tarvitsee,” hän kuvaili kokemustaan.

Miten aloittaa?

Jos kinesiologia herättää kiinnostusta, ensimmäinen askel on löytää koulutettu ja sertifioitu kinesiologi. Hoitoon tullessa ei tarvitse olla tarkkaa käsitystä siitä, mitä haluaa käsitellä – kinesiologi auttaa kartoittamaan tilanteen ja luomaan yksilöllisen hoitosuunnitelman.

Kinesiologia voi olla ovi uuteen hyvinvoinnin maailmaan, jossa keho ja mieli toimivat harmoniassa. Olipa kyse stressin lievittämisestä, kehon tasapainottamisesta tai uudenlaisen itseymmärryksen löytämisestä, kinesiologia tarjoaa tehokkaita ja lempeitä keinoja tukea kokonaisvaltaista terveyttä.

Tämän artikkelin kirjoittamiseksi haastateltiin diplomikinesiologi Sirpa Tarvosta, jonka yhteystiedot näet tästä linkistä.

Sirpa Tarvosta haastatteli Andy Hopi.

Artikkelin kirjoittaja Andy Hopi

Andy Hopi on Täysii-seminaarin perustaja. Ensimmäinen seminaari järjestettiin vuonna 2012. Tapahtumassa puhujat jakavat rohkeasti omat samaistuttavat ja rosoisetkin tarinansa tässä koko kansan tapahtumassa, jotta saat monipuolista näkökulmaa ja eväitä henkilökohtaiseen kasvuusi.

{"email":"Email address invalid","url":"Website address invalid","required":"Required field missing"}

LAHJASI

TÄYSII 2017 -seminaarin tallenteet

Katso TÄYSII 2017 -seminaarin tallenteet VELOITUKSETTA! Puhujat: Aira Samulin, Ilkka Koppelomäki, Johannes ”Hatsolo” Hattunen, Jutta & Juha Larm, Nina Rinne, Pasi Rautio, Petri Hiissa, Sanna Kämäräinen, Sanna Wikström, Sonja Kaunismäki, Tomi Kokko & Tony Dunderfelt.