Hyvän asenteen merkityksestä puhutaan paljon. Asenteen ajatellaan olevan tärkeää esimerkiksi elämässä menestymisen tai vastoinkäymisten kohtaamisen kannalta. Ajatellaan, että vahvalla ja myönteisellä asenteella varustautunut ihminen pärjää elämän tiukoissa tilanteissa merkittävästi paremmin kuin ihminen, jolta tällaista asennetta ei löydy.
Ei ole kuitenkaan selvää, mitä epämääräisellä ”asenne” -sanalla tarkalleen ottaen tarkoitetaan. Arkikielessä asenne tuntuu tarkoittavan jonkinlaista sisua, pelkäämätöntä suhtautumista elämän ongelmatilanteisiin, halua kohdata haasteita ja painaa ”vaikka läpi harmaan kiven”, jos tilanne sitä vaatii.
Asenteikkaan ihmisen ajatellaan siis olevan rohkea, uuttera ja myönteisesti tulevaisuuteen suhtautuva. Tämä on tärkeä oivallus silloin, jos omaa asennettaan haluaa kehittää ja vahvistaa. Emme voi suoraan kehittää epämääräistä ”asennettamme”, mutta voimme kehittää sen taustalla vaikuttavia ominaisuuksia, kuten jo mainittua rohkeutta, uutteruutta ja myönteistä tulevaisuuskuvaa.
Asenne koostuu uskomuksista ja niihin pohjautuvasta toiminnasta
Toisin kuin arkikielessä, tieteellisemmässä psykologiassa ei puhuta yhdestä suuresta Asenteesta, vaan yksittäisistä asenteista (eng. attitudes), jotka yhdessä muodostavat maailmankuvamme ja sen kautta vaikuttavat käytännön toimintaamme. Arkikielessä näitä asenteita kutsutaan myös uskomuksiksi. Mitä järkevämpiä uskomuksia meillä on, sitä helpompaa elämässä pärjääminenkin on.
Verrataan esimerkiksi kahta kuvitteellista henkilöä, joilla on seuraavia asenteita:
Henkilön 1. asenteet:- ”Jos elämässä tulee vastaan vastoinkäymisiä, niihin löytyy aina myös jokin ratkaisu”
- ”Vaikka vaivan näkeminen ei ole aina mukavaa, on se silti tärkeää”
- ”Voimme haastaa itseämme ja siten kasvaa ihmisinä”
- ”Kannattaa olla valmis ottamaan vastaan apua myös muilta ihmisiltä”
- ”Tulevaisuuteen kannattaa suhtautua myönteisesti”
- ”Kaikkiin vastoinkäymisiin ei ole olemassa ratkaisuja, siksi kannattaa vain tyytyä kohtaloonsa”
- ”Vaivan näkeminen on usein turhaa, on parempi säästää omia voimavarojaan”
- ”Itsensä haastaminen ei kannata, sillä siinä voi satuttaa itsensä”
- ”Avun pyytäminen muilta on häpeällistä, ihmisen pitää selviytyä omin neuvoin”
- ”Tulevaisuudelta ei kannata odottaa mitään hyvää, jotta ei joudu pettymään”
Vaikka nämä uskomukset eivät ole yksiselitteisesti oikeita tai vääriä, ovat ensimmäisen henkilön uskomukset todennäköisesti hyödyllisempiä elämässä pärjäämisen kannalta. Ihminen, joka uskoo, että elämän vastoinkäymiset voidaan ratkaista, että kannattaa olla uuttera ja että itseään kannattaa haastaa, pärjää elämässä todennäköisesti paremmin kuin ihminen, joka uskoo päinvastaista.
Jos omaa asennettaan haluaa kehittää, kannattaa tarkastella omia uskomuksiaan. Ovatko ne kannaltamme hyödyllisiä vai haitallisia? Mikäli huomaamme uskovamme johonkin, joka on kannaltamme selvästi haitallista, voi tätä uskomusta myöhemmin muuttaa järkevämmäksi. Samalla tulemme vahvistaneeksi myös omaa Asennettamme.
Omia uskomuksiaan voi lähteä kartoittamaan esimerkiksi seuraavan kysymyslistan avulla. Huomaa, että uskomuksemme voivat liittyä sekä itseemme (asenne itseään kohtaan), että ulkoisiin asioihin (asenne muita ihmisiä, asioita ja tapahtumia kohtaan).
Katso TÄYSII 2017 -seminaarin tallenteet VELOITUKSETTA! Puhujat: Aira Samulin, Ilkka Koppelomäki, Johannes ”Hatsolo” Hattunen, Jutta & Juha Larm, Nina Rinne, Pasi Rautio, Petri Hiissa, Sanna Kämäräinen, Sanna Wikström, Sonja Kaunismäki, Tomi Kokko & Tony Dunderfelt.
Kysymyksiä omien uskomusten kartoittamiseen
- Kuinka suhtaudut itseesi? Pidätkö itseäsi hyvänä, kunnioitettavana ja arvostettavana ihmisenä? Jos et, miksi?
- Uskotko, että voit onnistua itsellesi tärkeissä asioissa? Voitko toteuttaa unelmasi? Voitko saavuttaa tavoitteesi? Jos et, miksi?
- Kuinka uskot muiden ihmisten suhtautuvan sinuun? Suhtautuvatko he sinuun kunnioituksella ja arvostuksella? Jos eivät, miksi?
- Mitä uskot muista ihmisistä? Pidätkö muita pääasiassa hyvinä ja luotettavina tyyppeinä, vai varotko ja pelkäätkö muita ihmisiä? Jos kyllä, miksi?
- Mitä uskot avun vastaanottamisesta? Saako muilta ihmisiltä ottaa apua vastaan? Kannattaako apua pyytää? Kannattaako muihin ihmisiin tukeutua? Jos ei, miksi?
- Mitä uskot työnteosta ja vaivan näkemisestä? Kannattaako omien tavoitteiden eteen tehdä uutterasti töitä? Jos ei, miksi?
- Mitä uskot itsensä kehittämisestä? Kannattaako itseään pyrkiä kehittämään, vai kannattaako tyytyä siihen, millaisia jo olemme? Miksi?
Vastaavia kysymyksiä voi keksiä itse lisää. Niiden avulla on tarkoitus tutustua itseensä ja uskomuksiinsa, sekä tunnistaa mahdollisesti haitallisia ja elämää rajoittavia uskomuksia, jotta niitä voitaisiin myöhemmin muuttaa.
On tärkeää huomata, että yksittäiset asenteet eivät ole koskaan varsinaisesti huonoja, hölmöjä tai vääränlaisia. Asenteiden hyvyys tai huonous perustuu sen sijaan sille, mitä haluamme elämässämme saavuttaa. Esimerkiksi menestystä tavoittelevan ihmisen asenteiden kannattaa olla linjassa oman tavoitteensa kanssa. Jos menestyminen taas ei tunnu tärkeältä, ei ihminen tarvitse myöskään sitä tukevia asenteita.
Kannattaakin pohtia ensin syvällisesti sitä, mitä haluamme elämältämme. Uskomukset ja asenteet taas kannattaa muokata sellaisiksi, että ne olisivat linjassa omien tavoitteidemme kanssa.
Mitä sinä tavoittelet elämässä? Mikä on sinulle tärkeää? Entä millaisia asenteita tarvitset, jotta voisit saada haluamasi?
Rakkaudella,
Jevgeni
Artikkelin kirjoittaja Jevgeni Nietosniitty on psykologian opiskelija, elämäntaitobloggaaja sekä sosiaalisuuden haasteisiin erikoistunut valmentaja. Hän pitää auttamistaan elämäntehtävänään ja uskoo, että rohkeuden oppiminen on usein tehokkain keino elämänsä parantamiseen. Jevgenin perustama Rohkeuskoulu järjestää erilaisia rohkeuskursseja sekä tarjoaa yksilövalmennusta niille, jotka haluaisivat uskaltaa enemmän.
